Kun kerta saadaan aattona istuutua valmiiseen joulupöytään oli tänään aatonaattona aikaa nauttia luonnosta, toistemme seurasta ja tarjota karvakorville uutta reviirin tynkää. Kohteena oli Klassarinkierros Nuuksiossa.
Yleensä parkkipaikka on täynnä, mutta meidän lisäksi tällä kertaa oli vain yksi auto. Tuntui, että koko metsä olisi meidän muiden hikoillessa kauppajonossa tai hellan äärellä. Vaikkakaan ei ole lunta niin tämä tuntuu niin jouluisalta - olla rakkaan kanssa kuukauden odottelun jälkeen ja rauhoittua.
Syksyn Seija- ja Eino-myrskyt ovat tehneet tuhoja sitten viime kerran. Monet polut olivat tukossa enemmän ja vähemmän kaatuneiden puiden vuoksi.
Retkeilijä aika totisena. :D
Tyypit eivät saaneet viilettää irti luonnonpuiston säännösten takia joten he nököttivät paikallaan. Ilmeet kertovat, että arvostus ei ollut kovin suuri tähän epäluottamustekoseen. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti