Olohuone(kin) on ollut täyteen ahdettu isän, minun tänne jääneiden ja muuttokuormasta tulleiden tavaroiden vuoksi. Olen vuoden aikana vuokrannut kirpparipöydän kolmasti. Uskallanko sanoakaan, että sieltä on tullut reilusti yli tuhat euroa! :o Mutta kun miettii miten paljon sitä rahaa on niihin tavaroihin mennyt.. Torissa on myyty huonekaluja ja yritetty päästä kauniista, mutta turhasta eroon.
Tavarat on ihania, mutta kun parisuhde päättyy ja muutat suuren suuresta omakotitalosta pienempään asuntoon niin tavarasta tulee poikkeuksetta ongelma ja syy ahdistukseen. Vasta nyt voin rehellisesti sanoa, että tiedän missä mitäkin on ja että kaikki muuttolaatikot on purettu. Nyt voin jo kodista, sen tavaroista ja tunnelmasta nauttia. Siinä on ollut yksi iso syy tämän pikkublogini niukkaan antiin. Ehkä tämä tästä kun tavarat ja elämä on ojennuksessa.
Kyllä jotain uuttavanhaakin on tullut hankittua. Kalterihyllyt on itseasiassa hyvin tuttuja - olen näitä vuosia katsellut töissä (sisustusliike) ja kun liike muutama vuosi sitten lopetettiin niin hyllyt päätyivät entisien pomojen kotiin. Nyt nämä olivat naapurissa myynnissä kun pomojen luona kävin pitkästä aikaa. Ei siinä kauniina kesäiltana viitsinyt kauaa empiä kun hyllyjä nostettiin auton kyytiin. ;)
Ylemmän hyllyn sudin valkoiseksi, mutta pitää jatkaa kun tulee valoa! Näitä on siis kaksi ja ne ovat vain nostettu päällekäin.
Hyllyt notkuu astioitani, jotka olivat vitriinissä... nyt astiat on esillä. Varmasti hermo menee pölyjen kanssa, mutta näillä mennään. :D
Vinkatkaapa jos kaksiripaisia kuppeja löytyy! Haluaisin tällaisia ehdottomasti lisää.
Vanha tuoppi on peräisin mummolasta. Isä sanoi, että se on ollut siellä niin kauan kuin muistaa. Mitä tuossa selailin, niin ei tällainen Riihimäen lasin tuoppi arvossaan enää ole. Muistoarvoa vain.
Keinutuolia pähkäilin kauan aikaa, että myynkö vaiko enkö. Liimailun jälkeen päätin, että haluan sen omaan kotiin. Eikä ole järkeä luopuakaan 20 markkaa maksaneesta keinutuolista. ;)
Keinutuolissa lepää HM:n tyynynpäällinen.
Samaa teemaa kuin tyynyssä. Veljeni metsästämät peurankallot. Joku näissä viehättää erikoisella tavallaan vaikken erityisesti kalloista pidä. Yritän lohduttaa itseäni ajatuksilla, että näillä kauriilla on ollut kuitenkin mahdollisuus paeta, toisin on tuotantoeläimillä jotka elää meitä varten. Isäni sanat - metsästä ei oteta, metsä antaa - kaikuu korvissa. Näinhän se on.
Adventiksi en ennättänyt keksiä mitään kivoja adventtikynttilöitä, mutta ei Festivot kauaksi jää!
Pahus - kirpparilla oli tätä pyhäastiasto sarjaa enkä ostanut! Pah, pah. Aikaisemmin löytyi neljä leipälautasta, joten täytynee niistä nyt iloita. Aina pitäisi heti ostaa jos jotain näkee.
Paikallisesta kukkakaupasta löytyi vanhoja tuttuja! Vuosia ja vuosia sitten ostetut Teatime ja Chocolate-mukit! Yksi kaakaomuki olikin hajalla mutten raaskinut sitä heittää pois. Nyt löytyi puoleen hintaan (n.12€/5kpl) näitä ihania mukeja. CafeLatte on uusi, sitä ei minulla ennestään ollutkaan.
Suurin syy olkkarin kuvaamattomuuteen on ollut se, että siellä on ollut tilaan nähden aivan liikaa huonekaluja. Nyt on sitä tavaraa jotka etsii paikkoja. Verhot pesussa, pyykkejä kuivuu.. Arki on. ☆
Peililipasto, josta kerroin eilen, muutti uuteen kotiinsa ja sitä ennen lasivitriini muutti Lapualle lapsiperheeseen. Päätin vitriinin kohdalla etten mitenkään saa sitä koskaan muutettua. Se on niin iso ja painava ja noin lasisena hankala kuljettaa. Värikään ei oikein enää innostanut, enkä jaksanut niin suureen maalausprojektiin lähteä. Ja vielä kun se oli ehjä niin parempi että sekin kotiutuu muualle. Paljon astioita raakkasin jäteasemalle, myin ja osalle löytyi paikka. Mutta kauan notkui kaikki paikat astioita joille ei löytynyt paikkaa.
Valkoiseksi maalattu Madrid-lipasto tuli sekin myytyä. Se toimi kynttiläkaappina ja nyt olen hädissäni polttanut kynttilöitä. Miksi niitäkin pitää niin paljon kerryttää! :D Tykkäsin lipastosta, mutta se ei siltikään ollut tarpeeksi tilava että sitä olisi voinut jotenkin järkevästi käyttää.
Onko minusta on nyt virallisesti tullut aikuinen, kun olen alkanut käyttää järkeäni? No ohimenevää, ei pelkoa että tämä olisi pysyvä mielentila. ツ
Luopumisentuskaisin terkuin, täältä tähän! :)
-q-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti