tiistai 14. tammikuuta 2014

Sukkasillaan



Pienenä en pitänyt yhtään pehmeistä paketeista, varmaan aika monella ollut niin? Nyt vanhempana niitä on alkanut kaipaamaan, mutta enää ei ole heitä jotka sukkia neuloisi. Olen ala-asteella viimeksi tehnyt ensimmäiset ja viimeiset sukat, joten omaa taitoa ei valitettavasti ole. Tämä on yksi niistä isoista puutteista, mitkä haluaisin korjata.

Kauppojen villasukat on tylsiä eivätkä kestäkään mitään. Olen keväästä saakka kaipaillut uusia villasukkia, kun vanhat sukat olivat kuluneet puhki tai niissä oli reikä tai ne vaan oli taipaleensa päässä. Facebookin sisustusryhmässä tuli vastaan Minnan ilmoitus - hänen äitinsä neuloo 7 veljestä- langasta harmaita ja luonnonvalkoisia sukkia. Sukat maksoivat 15€/kpl posteineen ja tartun tarjoukseen, kun kirppareita kiertäneenä tiesin ettem söpöjä villasukkia tulisi sieltä koskaan löytämään. Jätin Minnalle uuden tilausen vaaleanpunaisista, pellavanvärisistä ja beigeistä sukista. Kuulemma kaksi paria on jo tehty! Mahtavaa!





Tänään saapui kirje Torniosta - Satu-ystäväni oli tehnyt minulle kahdet sukat. Tiesin hänen puuhistaan jo ennakkoon,  kun kysyi väritoiveita. Nämä sukat on ehdottomat, kun pidän kesäisinkin villasukkia. En vaan osaa olla ilman sukkia ja matalavartisia tarvitaan aina. Nämä sopivat täydellisesti ja pidän vähän lyhyemmistä varsista. Kiitos!  Satulla on Jekku-koirani paras ystävätär Piitu, ja kovasti koirani nuuhkivat pakettia ja sukkia.


Torniosta saapui jouluksi lapinkoira-aiheiset ranteiden lämmittäjät/säärystimet Kaijalta, jolla on monta pörröistä lapinkoiraa - kiitos hänellekin. Nämä on todella lämpöiset ja tarpeelliset, kun lapinkoira rakastaa kylmää ja lunta, joten kylmyyttä ei pääse koskaan pakoon. Parempi siis varustautua kunnolla.


Tarkastaja Möttönen toimessaan
Appikokelaalle osui arpaonni, kun heidän perhe arpoi, että kuka kirjoittaa joulupukille kenenkin puolesta. ;) Taisi siinä anoppikokelaskin soittaa ja tiedustella, mitä mieli tekisi. Villasukathan toivoin ja väritkin sain sanoa - valkoista, beigeä ja vaaleanpunaista. Sellaiset sieltä tuli, ja söötit lapaset, mitkä tosin jäi miehen luo.



Innostuin sitten itsekin ja bambupuikoilla kokeilin - tein pienet rannelämmittimet. :) Ihan hyvä tekele niiiiiin pitkästä aikaa. Sukanvarttakin on väsätty ja toinen säärystin on valmiina. Ehkäpä sitä ne sukatkin jonain vuonna saa tehtyä! Pitsikukat on Tiimarista.


Terveisiä kotitoimistopäivältä! Keväällä hankittu auto ei sitten suostunutkaa lähtemään käyntiin, joten olen tehnyt töitä kotona.

Pysykäähän lämpimänä!

Kiitos Satu näistä sukista.



2 kommenttia:

Merita kirjoitti...

Onpa herkullisen värisiä villiksiä <3 tuollaisia kun osaisi itsekin tehdä, siis noita palmikkoversioita. Tavallisten kutominen onnistuu jotenkuten, mutta tulos ei ole lähimainkaan noin hieno.

quu kirjoitti...

Lisääkin postipate toi. :) Pitää jossain vaiheessa laittaa kuvat niistäkin.